Päivän kasvo: Jean O’Neill, Irlanti, D60A

Hämeenlinna 15.7. kello 20.49

Jean O'Neill, Irlanti

Päivän kasvo –juttusarjassa esittelemme monenlaisia Fin5-osallistujia. Päivän kasvoina ovat tähän mennessä esiintyneet rastiviikon ensimmäinen maaliintulija rastireittiläinen Antti Pasi, H35-sarjan Jani Riissanen sekä MM-kisoihin tähtäävä Katri Lindeqvist. Fin5:lla ei tänäkään vuonna nähdä kovin suurta joukkoa ulkomaalaisia, kaikkiaan vain noin 320 kilpailijaa, mutta halusimme ehdottomasti tuoda esille yhden heistä. Valinta kohdistui ainoaan rastiviikon ainoaan irlantilaiseen suunnistajaan.

Päivän kasvo on D60A-sarjassa suunnistava Jean O’Neill dublinilaisesta Fingal Orienteers seurasta. Jean on moninkertainen Irlannin mestari omassa sarjassaan ja voitti muun muassa tämän vuoden kilpailussa kilpasiskonsa 15 minuutilla. Nuorempana hän oli hyvän tason ratajuoksija, jonka ennätys 400 metrillä on 57,1 ja 800 metrillä 2,09.

Kertoisitko ensin miten päätit tulle Fin5-suunnistusviikolle Suomeen?

- Well, olin Suomessa viisi vuotta sitten ja tykkäsin kovasti. Minulla on myös se etu että työskentelen lentoyhtiölle ja saan ilmaisia stand by –lentoja. Se on suuri kannuste. Olen todella iloinen että tulin.

Mitä olet pitänyt suomalaisista maastoista?

- Maastot ovat todella erilaisia kuin Irlannissa. Olen Irlannin mestari jo useampana vuonna putkeen ja olen menestynyt kilpailuissa myös useissa muissa maissa. Voit varmaan ymmärtää että ensimmäinen päivä oli minulle pienoinen shokki kun päädyin 26. sijalle 32:sta. Mutta tein kyllä virheitä ensimmäisenä ja toisenakin päivänä, mutta tähän päivään olen melko tyytyväinen.

- Pyrin yleensä aloittamaan varman päälle. Kakkosvälillä tein reitinvalinnan varman päälle polkua pitkin, mutta menin sitten yhden risteyksen ohi ja juoksin väärää polkua. Siinä meni useita minuutteja. Sen jälkeen sanoin itselleni: ei enää polkuja. Loppu menikin sitten hyvin.

- Maasto oli tänään paljon nopeampi ja koska olen aika nopea ajattelin että se sopii minulle paremmin. Juoksin nuorena kilpaa 400 metriä. Mutta en ole vielä onnistunut saamaan nopeinta aikaa viimeiseltä rastilta maaliin. Ehkäpä tänään.

Mihin olet majoittunut Hämeenlinnassa.

- Asun koululla, ihan kovalla lattialla. Koska matkustan yksin minun on vähän vaikea löytyy sopivaa ja sopivan hintaista majoitusta yksikseni.

Oletko tyytyväinen Fin5:n palveluihin ja olosuhteisiin?

- Oh, palvelu on erinomaista. Lukuun ottamatta kunnon sängyn puutetta. Mutta se on ihan ok, ja koululla on oikein mukavia ihmisiä.

Millainen on seurasi Fingal Irlannissa?

- Suomessa on vähän hassua että seurani lyhenne on FIN melkein kuin FIN5. Fingal on melko pieni mutta kehittyvä seura. Meillä on nyt paljon nuoriakin. Irlannin mittakaavassa olemme melko suuri seura. Meitä on ehkä 20 aktiivia.

Mistä päin Irlantia Fingal tulee?

- Pääkaupunki Dublinista. Se on ainoa suunnistusseura Pohjois-Dublinissa. Muut seurat ovat Etelä-Dublinissa paljon lähempänä Wicklow mountains –aluetta, jossa parhaat suunnistusmaastot ovat. Joudumme siis matkustamaan paljon pitempään kuin muut jos haluamme hyviin maastoihin.

Kertoisitko suunnistuksesta Irlannissa ylipäätään. Kuinka suosittua se on?

- Suunnistus on Irlannissa hyvin pieni laji. Luulisin, että kolmipäiväisissä Irlannin mestaruuskilpailuissa on jotain 200 osallistujaa. Mutta esimerkiksi omassa seurassani on yhteensä varmaankin 60 suunnistajaa ja vain viisi tai kuusi matkustaa yleensä kisoihin.

- Suurin osa metsistä on istutettuja (”man-made”) ja sitten on avointa nummea (moorland). Meillä on hienoja nummimaastoja Pohjois-Irlannissa ja lounaassa. Maastot ovat hienoimpia lähellä rannikkoa. Löytyy tosi kiinnostavia nummimaastoja.

- Irlannissa järjestetään joka vuosi kolmipäiväinen suunnistus Shamrock O’Ringen, jonne tulee usein myös paljon ulkomaalaisia vieraita. [Shamrock on suomeksi apila ja se on irlantilaisuuden symboli. Neliapilan uskotaan tuovan onnea ja irlantilaisia pidetään onnekkaina. Käsite ”Irish Luck” on ainakin englanninkielessä tuttu.]

- Kymmenisen vuotta sitten Lounais-Irlannissa Kerryn alueella juostiin maailmancup, jossa myös tämän vuoden Shamrock oli. Ensireaktio monilla ulkomaalaisilla maailman cupissa oli: häh, ei ollenkaan puita! Mutta lopulta kaikki pitivät pienipiirteisestä puuttomasta nummimaastosta todella paljon.

- Suurin osa suunnistavista irlantilaisista on todella intohimoisia lajin harrastajia, kuten varmaan kaikkialla maailmassa.

Jean kertoo, että myös hänen tyttärensä miesystävineen suunnistaa, mutta he eivät nyt päässeet reissuun. Jean viihtyy sosiaalisena ihmisenä reissussa yksinkin. Hänen on myös helppo lähteä lyhyelläkin valmistelulla matkaan, koska hän ei ole enää työelämässä ja saa halpoja stand-by lippuja lentoyhtiöltään (Aer Lingus). Kesän suunnitelmiin kuuluu Unkarin MM-kisat sekä pidempi reissu syyys-lokakuussa Uuteen-Seelantiin ja Australiaan, jossa ohjelmassa ovat luonnollisesti myös veteraanien MM-kilpailut.

- Toivon hyvää menestystä Australiasta, mutta jos kaikki kovat suomalaiset lähtevät sinne, niin ei minulla ole paljoa toivoa, Jean sanoo ja nauraa päälle.

Juoksutaustasta huolimatta kolmantena päivänäkin Jean O’Neill häviää loppuviitoituksella nopeimmalle eli Pirjo Kurpalle kuusi sekuntia. Päivän tuloksissa hän sijoittuu kuitenkin jo mukavasti puolen välin paremmalle puolelle 15:nneksi. Alkupään virheisiin tuhrautui sen verran aikaa, että hyvällä suorituksella sijoitus kymmenen parhaan joukkoon olisi ollut aivan mahdollinen.

Toivotamme Jeanille onnea loppuviikolle!



Keskiviikon päivän kasvoksi olimme alun perin suunnitelleet H85-sarjassa muutamaan osakilpailuun ilmoittautunutta KooVeen Vilho Himasta, joka Alpo Mäkelän jäätyä pois on rastiviikon vanhin osanottaja.

KooVeen superveteraani on syntynyt vuonna 1922. Muistatteko aikaa? Ville on dominoinut vanhimpia ikäsarjoja jo vuosikymmeniä. Kultaisia Suomen mestaruusmitaleita on koossa sellainen läjä, ettei mies itsekään ole pysynyt laskuissa mukana. Niitä lienee yli 70.

Yksi ylivoimaisimpia esityksiä tuli joitakin vuosia sitten Keuruulla juostussa SM-yökilpailussa. Muistikuvani mukaan Ville lähti sarjansa viimeisenä, ohitti matkalla kaikki kilpailijansa, kävi pesulla saunassa ja palasi maalialueelle ottamaan sarjan hopeamitalistin vastaan!

Ville on viime aikoina käynyt kisoissa harvakseltaan, sillä omassa seurassa ei enää oikein löydy omanikäistä seuraa. Maanantaina Ville oli mukana ja selvitti 2,0 km:n radan ajassa 33,14, mutta ei ilman vastoinkäymisiä. Oksa repi korvaan pahannäköisesti vertavuotavan haavan. Ratamestarille Ville antoi kriittistä palautetta, koska rata oli aivan liian helppoa "oravapolkurata". Kun ainoa kilpakumppani oli jäänyt pois, ei Villellä enää ollut intoa lähteä toista osakilpailua juoksemaan, joten mekään emme Villen juttusille enää pääseet.

Tuulonen  Hämeenlinna  Kultakeskus Pohjola Veikkaus